Verioksennus

Veri voi olla oksennuksessa tuoretta, kirkkaan punaista tai tummaa kahvinsumppimaista. Yleensä vuodon paikka löytyy tällöin ligamentum Treitzin yläpuolelta: ruokatorven, mahalaukun tai pohjukaissuolen alueelta.
Verta oksentava potilas ohjataan aina suoraan kirurgiseen ensiapuun, josta käsin järjestetään kiireellinen gastroskopia joko samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Erityisesti jos vuoto on ilmeisen runsas (potilas on kalpea, takykardinen, matalapaineinen), tulee asettaa i.v.-tiputus matkan ajaksi. Laboratoriotutkimusten vastauksia ei jäädä odottamaan terveyskeskukseen.
Gastroskopiassa selvitetään vuodon paikka, tarvittaessa tehdään endoskooppinen hoito: esofagusvariksien ruiskutus/kumilenkkisidonta tai ulkusvuodon ruiskutushoito.
Reilusti vuotanut potilas otetaan teho-osastolle seurantaan.
Leikkaushoito tulee harvoin kyseeseen.
Esofagusvariks-potilailla saatetaan joutua tamponoimaan vuotava kardia-alue Sengstaken-Blakemoren tai Lintonin putkella.
Useimmiten vuoto on tutkimushetkellä jo lakannut, mutta alkuvaiheen tähystyksessä saadaan tarkka vuodon syy selville ja vältytään mahdollisilta turhilta jatkotutkimuksilta ja voidaan suunnitella hoito seurantoineen tarkoituksenmukaisesti.
Maksakirroosipotilailla variksvuoto uusii 2/3:lla. Yleensä ruokatorven vuotaneet suonikohjut pyritään hoitamaan 1 -2 viikon välein endoskooppisesti kunnen ne ovat hävinneet. Kyseinen hoito tapahtuu Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Vuotaneen mahahaavan ja harkinnan mukaan myös pohjukaissuolihaavan paraneminen varmistetaan aina uudella gastroskopialla joko Kanta-Hämeen keskussairaalassa tai avoterveydenhuollossa.
Helikobakteerihäätöhoito aloitetaan usein sairaalassa ja hoidon tulos varmistetaan esimerkiksi hengitystestillä avohoidossa.