Pahoinvointi ja oksentelu

Pahoinvointi ja siihen liittyvä oksentelu ovat tavallisia oireita, joita jokaisella on joskus elämänsä aikana. Ne eivät liity pelkästään vatsasairauksiin vaan voivat olla oireina monissa muissakin sairauksissa.

Yleisimpiä syitä
Yleisin oksennusten aiheuttaja on äkillinen suoliston tulehdus (ks. 1). Oksennukset alkavat äkisti, ovat usein rajuja ja koostuvat normaalista mahansisällöstä tai sapensekaisesta vihertävästä nesteestä. Samaan aikaan on yleensä vesimäistä ripulia, vatsan kouristuksia ja usein kuumetta. Lähes kaikki äkisti alkaneet oksennus-ripulitaudit paranevat itsestään 1–3 päivässä.

Vatsasairauksia, joissa on oksennuksia ilman ripulia, ovat mahahaava, mahakatarri (ks. 2) ja suolen tukos (ks. 3). Niihin liittyy usein koviakin vatsan alueen kipuja.

Migreenissä (ks. 4) oireena on aluksi sykkivä kova päänsärky, jota seuraa pahoinvointi ja oksentaminen. Aivoverenkierron häiriöissä ja muissa aivosairauksissa, esimerkiksi aivokalvontulehduksessa (ks. 5), esiintyy usein pahoinvointia ja oksennuksia. Muita hermostoperäisiä syitä ovat tasapainohermon sairaudet, jolloin oksennus liittyy voimakkaaseen huimaukseen. Yleinen tasapainoelimiin liittyvä pahoinvoinnin ja oksennusten syy on matkapahoinvointi (ks. 6).

Oksennusta voi esiintyä joskus myös joissakin yleissairauksissa, kuten vaikeassa yleisinfektiossa ja nuoruustyypin diabetekseen liittyvässä happomyrkytyksessä. Monien lääkkeiden haittavaikutuksena voi esiintyä pahoinvointia. Sen ohella voi olla oksennuksia, mutta ei aina. Psyykkisistä syistä esimerkkinä on bulimia (ks. 7), jossa oksennetaan omaehtoisesti ahmimisen jälkeen.

Itsehoito
Itsehoito riippuu paljon oksennusten takana olevasta sairaudesta. Pääsääntönä on, että pahoinvoinnin ja oksennusten aikana kiinteän ruuan syömistä vältetään, mihin luontokin ohjaa, sillä ruokahalua ei silloin yleensä ole. Jos kyseessä on tuttu tilanne, esimerkiksi migreeni, osataan toimia aikaisemman kokemuksen pohjalta.

Jos oksennukset liittyvät "liikkeellä olevaan" vatsatautiin, tilannetta voi seurata rauhassa kotona. Vettä voi kokeilla pieninä annoksina (desilitra tai vähemmän kerrallaan). Jos se lisää oksennuksia, odotetaan muutama tunti ja yritetään uudestaan. Aikuisella parin päivän oksennukset eivät johda vaaralliseen nestehukkaan, vaikka nesteet eivät pysyisikään sisällä.

Milloin hoitoon
Seuraavissa tilanteissa pitää hakeutua hoitoon välittömästi :

Oksennuksessa on verta.
Äkisti alkaneeseen pahoinvointiin ja oksenteluun liittyy voimakas päänsärky, eikä kyseessä ole aiemmin todettu migreeni.
Hoitoon on syytä hakeutua hoitoon vuorokaudenajasta riippumatta, jos

Mahakipuun liittyy voimistuvia oksennuksia ilman ripulia.
Oksentelun jatkuessa yleiskunto huononee huomattavasti.
Käytettyjä lähteitä
Pahoinvointi ja oksentelu. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.